Tässä kirjoituksessa kerron stressin vaikutuksesta elämään ja kuinka voit lievittää sitä. Stressi on hyvin kokonaisvaltainen kokemus ja vaikuttaa erittäin laajasti hyvinvointiin ja terveyteen. Stressin lievityskeinojakin on hyvin monen laisia, ne voivat liittyä tärkeysjärjestyksen uudelleen arviointiin, ravintoon, levon ja aktiviteetin tasapainoon, erilaisiin harjoitteisiin ja hoitoihin.

 

Stressi vaikuttaa negatiivisesti kaikkiin kehon toimintoihin aiheuttaen päänsärkyä, lihaskipuja, rintakipua, väsymystä, seksuaalista haluttomuutta, premenstruaalioireita, ruuansulatusongelmia ja unettomuutta. Stressi voi olla hedelmättömyyden taustalla molemmilla sukupuolilla, samoin kuin korkean verenpaineen, sydänsairauksien ja diabeteksen.

 

Stressi voi olla osa sieluamme, niin että emme edes tunnista sitä. Kiinalainen sananlasku sanoo: ”kala huomaa veden viimeisenä”. Tulemme niin tutuksi psyykkisen ja emotionaalisen meremme kanssa, jossa uimme, että emme edes huomaa sitä. Tämän vuoksi meidän tulisi kuunnella läheisiä, jotka tuntevat meidät ja huomauttavat stressistä kielivistä havainnoistaan meissä.

 

Stressillä tarkoitetaan tunteiden sekoitusta, johon kuuluvat turhautuminen, ahdistus, huoli, pelko ja liiallinen pohdiskelu. Se on jatkuvaa valppaana oloa ja ylivirittyneisyyttä. Stressi on ylikierroksia, kuten sydämen sykkeen nopeutta ja rytmihäiriöitä. Tunnetta, että et kykene rauhoittumaan.

 

Pitkäaikainen stressi myötävaikuttaa monien sairauksien syntyyn. Siksi stressin hoitaminen tukee monien sairauksien ennalta ehkäisyssä.

 

Kireä mieli kiristää kehon, rento mieli rentouttaa kehon. Kireä keho kiristää mielen ja rento keho rentouttaa mielen.

 

Autonominen hermosto säätelee kehon toimintoja, kuten hengitystä, sydämen toimintaa, verenkiertoa ja ruuansulatusta.

 

 

Autonominen hermosto jakautuu sympaattiseen ja parasympaattiseen

 

  • Sympaattinen on aktiivinen tilanteissa, joissa selviytyminen on vaarassa. Se on aktiivinen pelätessämme ja puolustautuessamme, turvamme akuuteissa ja lyhytaikaisissa tilanteissa. Jos sympaattinen hermosto on aktiivinen pitkäaikaisesti, kuluttaa se voimavaramme.

 

  • Parasympaattinen hermosto auttaa meitä palautumaan. Se on aktiivinen ollessamme rauhoittuneina ja levossa. Rentoutuminen tukee parasympaattisen hermoston toimintaa ja palautumista.

 

Kiinalaisesta näkökulmasta sympaattinen on Yang ja parasympaattinen on Yin. Toisen aktivoituessa toinen rauhoittuu. Ne toimivat kuin kaasu ja jarru. Stressissä sympaattinen hermosto on liian aktiivinen.

 

Parasympaattisen vahvistaminen rauhoittaa sympaattista selviytymismoodissa olevaa hermostoa. Sekä itsehoito, että akupunktio perustuvat näille periaatteille.

 

1. Rauhoita ruualla

 

Ravinnollakin voit tukea hermoston tasapainoista toimintaa. Kiinalainen lääketiede lajittelee ruoka-aineetkin niiden vaikutuksen mukaan. Silloin huomioidaan ruoka-aineen mm. maku, väri ja lämpötila.

 

Suolainen maku, tumma väri ja viileä lämpötila rauhoittavat elimistöä.

 

Mustat ja siniset ruuat liittyvät Yiniin, joten niiden katsotaan vahvistavan parasympaattista hermostoa ja rauhoittavan stressiä. Mustia ja sinisiä ruokia löytyy etenkin siemenistä ja marjoista. Siemeniä ovat esim. chian siemenet, mustat seesamin siemenet, hampun siemenet ja mustapavut. Pavuista, vaikka eivät mustia olekaan kidneypapuja pidetään rauhoittavina. Marjoista mustikat, mustaviinimarjat, marjatuomipihlajan marjat, aronia, juolukka ja variksenmarja.

 

Suolainen maku rauhoittaa, kohtuullinen määrä puhdistamatonta suolaa tukee Munuaisia, joiden hyvinvointi rauhoittaa kehoa. Puhdistamaton meri- ja vuorisuola sisältävät yli 80 mineraalia ja siksi tukevat kohtuullisesti käytettynä hyvää nestetasapainoa.

 

Vesipitoisia kasveja pidetään viilentävinä, eli rauhoittavina. Kurkku, kesäkurpitsa ja vesimeloni ovat sellaisia.

 

2. Lisää joustoa verta vahvistamalla

 

Veri liittyy stressin hoitoon, sillä hyvä veri antaa joustoa ja ravitsemusta mieleen ja kehoon. Se hoitaa kireyttä. Vihreät kasvikset hoitavat Verta ja ravitsevat kokonaisvaltaisesti.

 

Verta ravitsevana pidetään erityisesti nokkosta, vadelmaa ja punajuurta. Myös vadelman lehdet ovat käyttökelpoisia ja tuoreita lehtiä voikin kerätä pitkin kesää joko teeaineiksi (hiostamalla tai vain kuivaamalla) tai viherjauheeksi. Samalla nämä ravitsevat myös Munuaisia.

 

Jotta nautittu ravinto vaikuttaa, tulee sen sulaa kunnolla. Ruuansulatusta edesauttaa, että ruoka on lämmintä, vähintään huoneen lämpöistä. Kylmä heikentää ruuansulatusta. Ruoka tulee myös nauttia kiireettömästi ilman kännykän selausta, TV:n katsomista tai lehden lukemista.

 

Stressiä ja sympaattisen hermoston aktiivisuutta lisäävät tulta (Yangia) lisäävät nautintoaineet kuten kahvi, alkoholi, tupakka ja muut päihteet. Nautinto-aineita on syytä rajoittaa, jos kärsit stressistä.

 

3. Tue tasapainoa kehon kelloa noudattamalla

 

Aktiivisuus on Yang ja lepo on Yin. niiden tulee olla tasapainossa. Päivä on aktiivisuuden aika ja yö on levon ja palautumisen aika. Käy nukkumaan ajoissa. Unessa pitäisi olla talviajan mukaan klo 23–03, silloin tapahtuvat kehon huoltotoimet. Sairaille suositellaan nukkumaan menoa jo klo 21.

 

Yö palauttaa ja auttaa selviytymään päivän aktiivisuudesta. Yön palauttavuutta voit tukea sillä, että ruuansulatuskin saa levätä yöllä. Painota ateriat aamuun ja päivään, nauti illan ateria ennen klo 19. Aamusta ja päivällä ruuansulatus on aktiivinen.

 

Jos suinkin mahdollista, vältä yötyötä, sillä se on erittäin haitallista terveydelle.

 

Voitko muokata kalenteriasi, arvioida tärkeysjärjestystäsi uudelleen? Onko jotain sellaista, jota voisi vähentää? Elämäntilanteet ovat kovin vaihtelevia, joskus kalenteria voi muokata itse ja toisinaan sen muokkausmahdollisuudet ovat rajalliset.

 

4. Rentoutus- ja hengitysharjoitukset

 

Rentoutumiseen löytyy monia harjoitteita. Hengityksen sanotaan olevan silta kehon ja mielen välillä. Rauhallinen hengitys ravitsee Yiniä, parasympaattista hermostoa ja rauhoittaa tehokkaasti. Itselle sopiva harjoitus kannattaa lisätä omaan rauhoittumiskeinovalikoimaan.

 

Hyödynnä akupunktiota rentoutumisen tukija ja stressin lievittäjänä.